Systemaattinen viinin maistelu
Tällä viikolla olen tutustunut viinin maisteluun, sillä mikäli reppuri vie asikkaitaan ravintolaan syömään olisi hyvä tuntea vähän viinejä, jotta osaa valita tilanteeseen sopivan viinin. Viinin tunteminen vaatiikin opettelua, mutta maistelusta on hyvä aloittaa.
Viinin juominen on helppoa, mutta viinin maistaminen onkin jo hieman hankalampaa. Se vaatii tekniikkaa sekä kokemusta. Mitä enemmän sitä tekee sitä paremmaksi siinä tulee. Viinin maistamisen tarkoituksena on ymmärtää ja arvostaa viiniä. Ennen kaikkea viinin maistaminen yhdessä on kokemus joka luo suhteita. Käytetyt tekniikat auttavat havainnoimaan viiniä selkeämmin.
Katselu
Ensimmäinen vaihe on viinin visuaalinen arviointi. Viiniä kaadetaan lasin noin kolmannes, ei ikinä yli puoleen väliin. Viinilasia pidetään jalasta kiinni, että voi katsella viinin väriä eikä tahri lasia sormenpäillä. Keskity viinin värin sävyyn, voimakkuuteen ja kirkkauteen. Seuraavaksi pyöritä viiniä lasissasi tekemällä pientä ranneliikettä. Lopeta pyörittäminen ja katso miten viini valuu lasin reunoilta lasin pohjalle. Mitä paksumpia kyyneleitä lasin reunoille jää valumaan, sitä enemmän viinissä on alkoholia.
Haistaminen
Ensimmäiset nuuhkaisut viinistä kannattaa ottaa jo ennen viinin pyörittämistä lasissa, sillä viinin pyörittämisen jälkeen viinistä vapautuu paljon enemmän aromeja. Hyvä viinilasi kapenee suuta kohti keräten aromit yhteen lasin suuaukkoon. Jotkut haistavat viiniä nopeilla, toiset hitailla nuuhkaisuilla.
Hajuaistimme toimii paljon makuaistiamme paremmin. Ihmiset pystyvät tunnistamaan jopa 10 000 erilaista tuoksua, verrattuna suun maistamaan neljään tai viiteen perusmakuun. Eri asia on kuinka hyvin osaamme pukea nämä tuoksut sanoiksi. Kuten väri, myös aromit kertovat viinin luonteesta, alkuperästä ja historiasta.
Maistaminen
Viiniä maistellessa tulee ottaa tarpeeksi iso kulaus, että voi purskutella ja pureskella sitä saadaksesi siitä kaikkialle suuhusi ja koskettamaan kaikkia suun makusilmuja. Tunnet myös tanniinien supistavan vaikutuksen suussasi ja alkoholin lämmittävän tunteen kurkussasi. Kun viini on vielä suussasi ime hiukan lisää ilmaa suuhusi huultesi välistä. Se kiihdyttää viinin haihtumista ja vahvistaa aromeja.
Kun olet maistanut viiniä, hengitä hitaasti ulos sekä suun että nenän kautta. Aromit kulkevat suustasi myös nenään ja voit tuntea viinin aromit ja maun vielä pitkään nieltyäsi viinin. Mitä parempi viini, sitä monitahoisempi, syvällisempi ja pidempi jälkimaku sillä on.
Väri
Viinin väri kertoo paljon viinistä. Se kertoo valmistuksessa käytetyn rypäleen. Toiseksi väriin vaikuttaa viinitilan kasvuolosuhteet. Myös viinin valmistus vaikuttaa väriin, sekä aika pullossa vaikuttaa myös väriin. Nuoremmat viinit ovat väriltään tummempia, kun taas ikääntyneet alkavat olemaan väriltään rusehtavia tai tiilenpunaisia.
Aromi
Aromit on viinin maistelun monitahoisin elementti. Aromit voidaan jakaa eri luokkiin. Primääriaromit ovat rypäleen omia aromeja. Sekundääriaromit muodostavat viininvalmistuksen kemiallisista prosesseista, tertiääriaromit muodostuvat viinin ollessa pullotettuna.
Kuten värissäkin, rypälelajikkeella ja kasvuolosuhteilla on suuri vaikutus aromeihin. Valmistustekniikkakin vaikuttaa aromeihin ja etenkin viinin käymiseen käytetty hiivakanta. Viinin käyminen viileässä johtaa eloisiin hedelmällisiin aromeihin, kun taas käyminen lämpimässä johtaa mausteisiin maanläheisiin aromeihin. Käymisen jälkeen viini kypsyy joko terästankeissa tai tammitynnyreissä, tammitynnyrit luovat viiniin omat arominsa. Aika pullossa vaikuttaa myös aromeihin. Nuoret punaiset viinit tuoksuvat nuorina hedelmäisille, ikääntyessään aromit kehittyvät monitahoisemmiksi.
Maku
Viinin maisteleminen tuo osat paikoilleen. Suurin osa mausta oikeastaan tulee viinin aromeista nenässämme, mutta suun makuhermot kertovat viinin makeudesta tai hapokkuudesta. Tunnemme myös viinin rakenteen, tanniinit ja alkoholin määrän.
Alkoholin määrään vaikuttaa rypäleiden kypsyys. Mitä enemmän rypäleissä on sokeria, sitä korkeampi alkoholipitoisuus viiniin tulee. Joillain alueilla viiniin lisätään sokeria. Korkeampi alkoholi pitoisuus tekee viistä rikkaampaa ja täyteläisempää. Se tuo viiniin makeutta tasapainottamaan viinin happoja ja karvautta.
Viinin hapokkuus tulee myös rypäleistä. Joillain alueilla on sallittua lisätä viiniin viinihappoa tai sitruunahappoa tasapainottamaan korkeaa sokeripitoisuutta. Hapokkuuteen vaikuttaa myös viinin malolaktinen käyminen. Malolaktinen käyminen muuttaa terävimmät omenahapot pyöreämmiksi maitohapoksi. Punaviineistä tulee pehmeämpiä ja valkoviineistä voimaisia tai kermaisia.
Tanniinit tulevat punaisten rypäleiden kuorista, siemenistä ja rangoista, sekä tammitynnyreistä. Nuoret punaviinit jotka on tarkoitettu varastoitavaksi, ovat erittäin tanniinisia. Ikääntyessään niiden tanniinit pehmenevät silkkisen pehmeiksi hienoiksi viineiksi.
Myös viinin lämpötilalla on vaikutus sen makuun. Kylmä lämpötila korostaa viinin karvautta, vastaavasti lämmin korostaa alkoholipitoisuutta.
Viinin juominen on helppoa, mutta viinin maistaminen onkin jo hieman hankalampaa. Se vaatii tekniikkaa sekä kokemusta. Mitä enemmän sitä tekee sitä paremmaksi siinä tulee. Viinin maistamisen tarkoituksena on ymmärtää ja arvostaa viiniä. Ennen kaikkea viinin maistaminen yhdessä on kokemus joka luo suhteita. Käytetyt tekniikat auttavat havainnoimaan viiniä selkeämmin.
Katselu
Ensimmäinen vaihe on viinin visuaalinen arviointi. Viiniä kaadetaan lasin noin kolmannes, ei ikinä yli puoleen väliin. Viinilasia pidetään jalasta kiinni, että voi katsella viinin väriä eikä tahri lasia sormenpäillä. Keskity viinin värin sävyyn, voimakkuuteen ja kirkkauteen. Seuraavaksi pyöritä viiniä lasissasi tekemällä pientä ranneliikettä. Lopeta pyörittäminen ja katso miten viini valuu lasin reunoilta lasin pohjalle. Mitä paksumpia kyyneleitä lasin reunoille jää valumaan, sitä enemmän viinissä on alkoholia.
Haistaminen
Ensimmäiset nuuhkaisut viinistä kannattaa ottaa jo ennen viinin pyörittämistä lasissa, sillä viinin pyörittämisen jälkeen viinistä vapautuu paljon enemmän aromeja. Hyvä viinilasi kapenee suuta kohti keräten aromit yhteen lasin suuaukkoon. Jotkut haistavat viiniä nopeilla, toiset hitailla nuuhkaisuilla.
Hajuaistimme toimii paljon makuaistiamme paremmin. Ihmiset pystyvät tunnistamaan jopa 10 000 erilaista tuoksua, verrattuna suun maistamaan neljään tai viiteen perusmakuun. Eri asia on kuinka hyvin osaamme pukea nämä tuoksut sanoiksi. Kuten väri, myös aromit kertovat viinin luonteesta, alkuperästä ja historiasta.
Maistaminen
Viiniä maistellessa tulee ottaa tarpeeksi iso kulaus, että voi purskutella ja pureskella sitä saadaksesi siitä kaikkialle suuhusi ja koskettamaan kaikkia suun makusilmuja. Tunnet myös tanniinien supistavan vaikutuksen suussasi ja alkoholin lämmittävän tunteen kurkussasi. Kun viini on vielä suussasi ime hiukan lisää ilmaa suuhusi huultesi välistä. Se kiihdyttää viinin haihtumista ja vahvistaa aromeja.
Kun olet maistanut viiniä, hengitä hitaasti ulos sekä suun että nenän kautta. Aromit kulkevat suustasi myös nenään ja voit tuntea viinin aromit ja maun vielä pitkään nieltyäsi viinin. Mitä parempi viini, sitä monitahoisempi, syvällisempi ja pidempi jälkimaku sillä on.
Väri
Viinin väri kertoo paljon viinistä. Se kertoo valmistuksessa käytetyn rypäleen. Toiseksi väriin vaikuttaa viinitilan kasvuolosuhteet. Myös viinin valmistus vaikuttaa väriin, sekä aika pullossa vaikuttaa myös väriin. Nuoremmat viinit ovat väriltään tummempia, kun taas ikääntyneet alkavat olemaan väriltään rusehtavia tai tiilenpunaisia.
Aromi
Aromit on viinin maistelun monitahoisin elementti. Aromit voidaan jakaa eri luokkiin. Primääriaromit ovat rypäleen omia aromeja. Sekundääriaromit muodostavat viininvalmistuksen kemiallisista prosesseista, tertiääriaromit muodostuvat viinin ollessa pullotettuna.
Kuten värissäkin, rypälelajikkeella ja kasvuolosuhteilla on suuri vaikutus aromeihin. Valmistustekniikkakin vaikuttaa aromeihin ja etenkin viinin käymiseen käytetty hiivakanta. Viinin käyminen viileässä johtaa eloisiin hedelmällisiin aromeihin, kun taas käyminen lämpimässä johtaa mausteisiin maanläheisiin aromeihin. Käymisen jälkeen viini kypsyy joko terästankeissa tai tammitynnyreissä, tammitynnyrit luovat viiniin omat arominsa. Aika pullossa vaikuttaa myös aromeihin. Nuoret punaiset viinit tuoksuvat nuorina hedelmäisille, ikääntyessään aromit kehittyvät monitahoisemmiksi.
Viinin maisteleminen tuo osat paikoilleen. Suurin osa mausta oikeastaan tulee viinin aromeista nenässämme, mutta suun makuhermot kertovat viinin makeudesta tai hapokkuudesta. Tunnemme myös viinin rakenteen, tanniinit ja alkoholin määrän.
Alkoholin määrään vaikuttaa rypäleiden kypsyys. Mitä enemmän rypäleissä on sokeria, sitä korkeampi alkoholipitoisuus viiniin tulee. Joillain alueilla viiniin lisätään sokeria. Korkeampi alkoholi pitoisuus tekee viistä rikkaampaa ja täyteläisempää. Se tuo viiniin makeutta tasapainottamaan viinin happoja ja karvautta.
Viinin hapokkuus tulee myös rypäleistä. Joillain alueilla on sallittua lisätä viiniin viinihappoa tai sitruunahappoa tasapainottamaan korkeaa sokeripitoisuutta. Hapokkuuteen vaikuttaa myös viinin malolaktinen käyminen. Malolaktinen käyminen muuttaa terävimmät omenahapot pyöreämmiksi maitohapoksi. Punaviineistä tulee pehmeämpiä ja valkoviineistä voimaisia tai kermaisia.
Tanniinit tulevat punaisten rypäleiden kuorista, siemenistä ja rangoista, sekä tammitynnyreistä. Nuoret punaviinit jotka on tarkoitettu varastoitavaksi, ovat erittäin tanniinisia. Ikääntyessään niiden tanniinit pehmenevät silkkisen pehmeiksi hienoiksi viineiksi.
Myös viinin lämpötilalla on vaikutus sen makuun. Kylmä lämpötila korostaa viinin karvautta, vastaavasti lämmin korostaa alkoholipitoisuutta.
Oletko löytänyt lempiviinisi / rypäleesi / tuottajamaasi? Aikaisemmin tiesin jotain viineistä, mutta pitkän tauon jälkeen valikoima on laajentunut huomattavasti.
VastaaPoistaOlen vasta alkutaipaleella maistelijana. :) Valikoiman laajuus ja viinien erilaisuus tekevät siitä haastavaa. Uuden mailman viinit ovat minulle vielä ihan uusia tuttavuuksia, ja sieltäkin löytyy paljon mielenkiintoisia viinejä. Maisteltavaa siis riittää. Samppanja on tietysti yksi suosikeistani, eli sanotaan Ranska ja Chardonay.
PoistaSiinähän tuli varsin kattavasti opittua viineistä, paljon tuli itselle uutta asiaa.
VastaaPoistaYritin itseasiassa jossain vaiheessa ilmoittautua viinikurssille, mutta en mahtunut lähellekään... taisin olla jollain sijalla 97/20 tms.
Itse en mikään kovin suuri expertti viinien suhteen ole, mutta vuosien varrella negroamaro on rypäleenä miellyttänyt eniten. Toki vaimon työpaikan kautta saa maailman parhaimpia viinineuvoja säätytalolta, mutta niitä viinejä ei kovin mielellään omilla rahoilla osta :)
Kiva kuulla että oli myös uutta tietoa :) Se on kyllä valitettavaa että hienot viinit tahtovat olla myös kalliita eikä niitä usein pääse maistamaan. Viinit on minulle harrastus jossa pystyy pikkuhiljaa kartuttamaan tietoutta. Jos viinit kiinnostaa niin kannattaa lähteä syventämään aihetta vaikka netistä tietoa hakemalla :)
Poista